Sadetta ja aaltoja!

Nyt on taas muutama päivä vierähtänyt Ko Changin lämmössä. En voi käyttää sanaa auringossa, koska täällä on satanut suht koht runsaasti lähes joka yö. Sade alkaa keskimäärin aina kuuden aikaan ja päättyy aamuyöllä. Kyllä siis aurinkoa näkee vallan mainiosti päivällä, mutta illat täytyy istua sisällä tai terassilla, jota nyt yritetään välttää. Tähän mennessä olemme eksyneet terassille kerran. Tai no itseasiassa se ei ollut terassi se oli rannalla järjestetty "Fullmoon Party" tapahtuma... Mikäs sen parempaa, kuin juoda ämpäristä jonkun sortin vodkabatterysettejä Kuitenkin seuraavana päivänä kävelimme mökkikylämme ohitse hiukan alakuloisena kun valitsimme eilisen ratkeamisen päiväksi, sillä meidän bungalowin vieressä oli käsittämättömän hienot pippalot. Pippaloita ympäröi soihdut, palmuista valuvat ledivalot, savusumukone mikälie, oma dj soittamassa ysäriremixejä ja viimeisenä muttei vähäisimpänä koko tila oli täynnä saippuakuplia ja tanssivia ihmisiä... Ensi lauantaina tulee luultavasti pakottava tarve sortua yhdelle.

Mutta kuitenkin eipä ole ikinä tullut liikuttua yhtä paljon kuin viimeisenä seitsemänä päivänä. Joka päivä tulee käytyä salilla kahdesti aamulla ja illalla. Lisäksi välissä tulee uitua ja pelattua beachia muiden reissaajien kanssa. Esimerkiksi eilen pelasimme kahden venäläisen kanssa pitkään niin, että näytin ihan hiekkamieheltä kun tuli hikisenä ryömittyä hiekassa nenää myöten. Loppujen lopuksi venäläiset antoivat meille jonkun puisen rantamaton kiitokseksi hyvistä peleistä ja pääsin mereen pesemään hiekat sinne minne ne kuuluvat. Hiekat lähtevätkin helposti, sillä aallot täällä ovat valehtelematta puolitoista metrisiä tai isompia päivästä riippuen. Saapahan sylkeä jatkuvasti suolaa suustaan kun yrittää uida matkaa...

Nyt olemme löytäneet halvan vakioruokapaikan niin, että ei tarvitse enään miettiä mihin menee syömään. Paikan nimeä en muista, sillä se sijaitsee vaatimattoman näköisesti jossain kadun kulmassa muovituoleilla varustettuna, mutta paikan nimihän ei ole oleellinen sillä ruoka on taivaallista! Syön aamupalan ja neljä kertaa päivässä kyseisessä paikassa joko kanaa, possua, katkarapuja tai mustekalaa riisillä. Annoksessa on runsaasti vihanneksia ja mikä parasta myös runsaasti chiliä, joten kaikki porkkanan palaset eivät edes maistu suussa! Paikan omistaja on ystävällinen ja puhuu yllättävän hyvää englantia ja tietää että haluan aina kolminkertaisen määrän lihaa ja maksan silloin tuplaten annokse hinnan. Annokselle jää silti hinnaksi reilu kaksi euroa vaikka lautanen täyttyy lihalla. Pyrin syömään paljon proteiinipitoista ruokaa ihan vain tämän kolme viikkoa kestävän sali-intoilun vuoksi. Lisäksi syön paljon hedelmiä välipaloina ja proteiinijuomia. Lisäravinteina itselleni menee magnesium, monivitamiinipillerit, sinkki, omega3, aminohapot.

Sitten on tullut tapettua aikaa kirjoittamalla kun ei ole auringossa enään pystynyt olemaan. Olen kirjoittanut jonkin sortin kirjantynkää, jossa "esihistorialliset?" kulttuurit kohtaavat(mayat, egyptiläiset, ateekit yms.) ja kätkevät yhdessä salaisuuksia, joiden pohjalta Ilmestyskirja on kirjoitettu... Olen pyöritellyt päässäni juonta ja kirjan hahmoja ja tapahtuman kulkua Jehovan todistajien harmageddon ajatuksesta maankuoren alla olevaan elämään, mutta itse kirjoitusvaiheessa en ole kymmenen sivun jälkeen päässyt ulos päähenkilön pienestä yksiöstä... Vaikeinta vaikuttaa olevan olla korjaamatta tekstiä ja täten tuhoamatta sitä kun luen sitä uudelleen ja uudelleen. Tämän takia pidän tekstistä kahta eri versiota. Toinen on korjattu ja "tuhottu" versio ja toinen on alkuperäinen suoraan päästä kirjoitettu. Tiedä nyt sitten kumpi on parempi... 

Ja nyt pakko mainita!! Saatanan rotta!! Viimeyönä meidän bungalowiin tipahtu ulko-oven päältä rotta. Etsimme rottaa muovipullot aseina ja" tussusuihkua" apuna käyttäen tavoitteena oli teurastaa koko otus, mutta rotta oli ovela ja keksi jonkun piilon, jota me emme löytäneet. MUTTA auta armias kun suljimme valot niin se saatana alkoi vikistä ja raapia ovia ja purra seiniä ja juosta ympyrää kuin häntää jahtaava koira. Hetken aikaa siinä oltiin ja sitten äänet loppuivat ja rotta taisi löytää tien ulos jostain kolosta. Lisäksi viimeyönä heräsin sellaseen ukkosenjyrähdykseen, minkälaista en ollut ikinä kuullut suomessa. Koko talo rätisi ja satoi kaatamalla. Kummallista siinä oli se, että se oli koko yön ainut salama... Tai ehkä se olikin vain apina, joka astui voimalinjalla kuorittuun kohtaan täällä sellaisia näyttää olevan... Mutta ehkä se nyt kuitenkin oli salama, sillä sydän jyskytti vielä vartin päästä jyrähdyksen tapahduttua. Onneksi ei ollut sinä hetkenä maha sekasin, heh...

Niin ja tatuoinnista otan kuvan kun olen luonut nahkani uudelleen! :)

Sen tekemisessä meni muuten total 27h!

Tässä kuva yhdestä läheisestä näyttävän näköisestä bungalow kylästä ja rannasta, jolla vietämme aikaa. Tässä kuvassa ei ikävä kyllä näy isoja aaltoja :(

Bambutatuointia Ko Changilla!

Kun saavuimme lentokoneella Bangkokiin Kuala Lumpurista menimme suoraan jo muutaman kerran tutuksi tulleelle hostellille ja käytännössä nukahdimme samantien olihan kello kuitenkin jo noin 02:00... Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin, sillä kuvittelimme pääsevämme saman vuorokauden sisällä Ko Chang saarelle bussilla. Tämä ei kuitenkaan käynyt toteen, sillä ajattelimme "nopeasti" hakea kaupasta 3g prepaid liittymät molemmille ja siinä vierähtikin puoli päivää, sillä operaattoriin ei saanut yhteyttä. Yllätys sinänsä, että kaikilla muilla turisteilla liittymät alkoivat toimia normaalisti heti simin laiton jälkeen, mutta me kulutimme liikkeessä luultavasti noin neljä tuntia, kunnes jotenkin yhtäkkiä 3g hyppäsi päälle.

No kuitenkin tästä selvittyämme otimme taksin bussiasemalle, josta matkamme jatkui kohti Tratia, joka on pienehkö kaupunki Ko Changin vieressä mantereen puolella. Tratissa saimme ilmaisen kyydin bussiasemalta keskustaan muutaman muun turistin kanssa. Paikalliset pienemmissä kaupungeissa ovat erittäin ystävällisiä verrattuna Bangkokin raha-ahneisiin kauppiaisiin. (Ehkä yleistän liikaa, mutta...) Löysimme halvan guest housen, jossa nukuimme seuraavan aamun auringonnousuun asti. Auringon noustua pääsimme lautalle, joka kuljetti meidät itse saarelle, jossa lauttaa odottivat ainakin kymmenen taksia. Taksikuskit suoraan sanottuna hyökkäsivät kimppuumme ja tästä nyrpistyneenä ilmoitimme, että aijomme kävellä seuraavat 20km. Tiesimme toki, että tämä ei pitäisi paikkaansa ja aijoimme ottaa taksin vähän matkan päästä vain päästäksemme pois hulinasta. Noin kolme kilometria käveltyämme paikallinen mies pysäytti lava-autonsa meidän viereemme ja saimme ilmaisen kyydin aina Lonely Beachille saakka!

Bungalowin löydettyämme tein Juhalle selväksi mitä haluan seuraavalta kahdelta kuukaudelta. Toki olin kertonut asiasta jo aikaisemmin, mutta kuitenkin seuraavana kuukautena en ehdottomasti halua nauttia alkoholia enkä syödä makeisia tai roskaruokaa. Päinvastoin vaikka lomalla ollaan niin pitää päivällä olla joku rytmi, sisältö. Seuraavan kuukauden aikana herätyskello herättää kuntosalille ennen kello kymmentä ja puoliltapäivin syömme hyvin makoilemme rannalla! Tämä kesti kuitenkin vain yhden päivän, sillä rytmi meni sekaisin kun paikallinen tatuoija tarjoutui suunnittelemaan minulle tatuoinnin, johon lähdin innolla mukaan. Tatuointi ei tulisi olemaan tavallinen koneella tehty tatuointi vaan käsillä ja neuloilla tehty bambu tatuointi, mikä olisi kivuliaampaa ja paljon hitaampaa. Ensiksi en uskonut, että se voisi viedä pitkiä aikoja, mutta nyt yli 16h kahdessa päivässä pöydällä maattuani voin kertoa, että kyllä se aika hidasta on... Huomenna pitäisi vielä noin kymmenen tuntia jaksaa! He tekevät käsittämättömän upeaa jälkeä joten olen ihan hyvillä mielillä maannut piikkien keskellä tähän asti. Kuten kuvasta näkyy he käyttävät jonkin sortin tikkua, missä on yhdestä viiteen pientä neulaa päässä, jota he kastavat musteeseen ja sitten piikittävät ihoa. Tämä ei ole mitenkään hirveän kivuliasta ihon turruttua siihen, mutta auta armias kun he tökkivät piikeillä niskan liepeillä tai kainalon vieressä, AUTS se tekee todella kipeää. Mutta hassua tässä on se, että verta valu ollenkaan!

Sori kirjotusvirheistä yms. en jaksa korjata tai muunnella tekstiä sen koommin! :--)

Kuvia Ko Changilta ja tatuointisysteemeistä!! Rannalla ei oikein olla vielä keretty olemaan... sattuneesta syystä...

Vietnamista Malesiaan!

Muutama päivä sitten Vietnamissa päätimme Juhan kanssa lähteä katsastamaan Kuala Lumpurin, jotta näkisimme jotain ns. länsimaalaista aasiaa ja tottakai osasyynä siihen oli se, että kaverimme olivat myös menossa sinne. Lentäminen tänne oli yllättävän halpaa, mutta vaikka tiesimme, että täällä tulisi olemaan paljon kalliimpaa kuin edellisissä maissa hintataso yllätti silti. Tottakai on päivänselvää, että keskellä kaupunkia asuminen ja syöminen on kalliimpaa kuin syrjäseuduilla, mutta että hintataso Kuala Lumpurin ja Bangkokin ytimen välillä olisi näin suuri yllätti suuresti. Ehkä olisi ollut järkevää katsastaa hintoja ennen kuin tekee äkkipikaisia päätöksiä matkustamisen suhteen.

Kaupunkia ei voi kuvata muuten, kuin sanomalla, että se on kaunis ja hyvin länsimaalaisen oloinen. Tuntuu jotenkin taivaalliselta liikkua kadulla edellisten maiden jälkeen, kun töötin käyttö on vähäistä ja skoottereita ei juurikaan nää siihen malliin mitä muualla. Autokanta täällä on muutenkin paljon uudempi kuin muualla ja rohkenisin väittää, että uudempi kuin Suomessa. Lisäksi hotellit ovat vuoren kokoisia kuten myös useimmat ostoskeskukset. Esimerkiksi Berjaya Time Square ostoskeskus mikälie, missä kävimme oli noin kymmenen kerroksinen ja monisiipinen. Keskellä ostoskeskusta oli huvipuisto, mikä mielestäni kuulosti ajatuksena ihan mielipuolelta, mutta sen nähtyäni en voinut muutakuin hymyillä ja mutustaa juustohampurilaista paikallisessa McDonaldsissa ja katsella kun Särkänniemen tornadon tapainen laite humahtaa ylitseni. Lisäksi kävimme Juhan ja Jimmyn kanssa pyörimässä toisessa suuressa ostoskeksuksessa, joka oli täynnä pelkkää elektroniikka sälää tietokoneita, telkkareita, tabletteja, puhelimia yms. Itselleni tarttui matkaan Asuksen läppäri ja Jimmylle jonkinsortin järjestelmäkamera ja Juhalle Galaxy s3 ja kyllä nyt riittää pläräiltävää! Asuimme muutaman yön viidestään yhdessä dormissa, koska hotellihuoneet maksoivat yli 10€ naamaria kohden, joka on ehkä hiukka liian kallista. Eihän se itseasiassa niin kallista ole, mutta kun ajattelee rahan arvon aivan uudella tavalla kun on tottunut maksamaan alle kahta euroa ateriasta ja noin viisi euroa yöstä Thaimaan puolella. Mutta anyways, tämä maa on liian kallis meidän budjettireissaamiselle niin päätimme Juhan kanssa lähteä takaisin kohti Thaimaata Ko Changille rentoutumaan ja palautumaan, sillä tällä hetkellä tunnelma on aika haikea, sillä ystävämme, joiden kanssa olemme reissanneet viimeisen kuukauden lähtivät omille teilleen. Siispä pitemmittä puheitta muutama tässä on muutama kuva ja lähdemme Juhan kanssa kohti uusia seikkailuja :)

Good mooorning Vietnaaam

Tänään saavuimme pitkän yöjunamatkan jälkeen Saigoniim Hoi anista. Kello oli noin 5:30 junan saapuessa asemalle. Tämän jälkeen menimme taksilla tutulle guest houselle, jossa olimme olleet aikasemmin. Söimme aamupalan ja menimme nukkumaan noin kolmeksi tunniksi, sillä junassa nukkuminen oli ollut syystä jos toisestakin hankalaa. Kun heräsimme kävimme ensimmäistä kertaa ikinä jonkin sortin kasvohoidossa ja olen sanaton... Voin yhtähyvin ostaa A4 paperin kaupasta ja tehdä siihen silmänreijät ja lyödä lärville sitruunan kera ja tadaa! Sai olla ensimmäinen ja viimeinen kerta. Huominen pitäisi vielä viettää täällä Vietnamin turisti kadulla ja sitten lähteä kohti Malesiaa ja uusia seikkailuja! Toivottavasti löydän Koh Tao saarta muistuttavan paratiisin, jonne asettua kalastelemaan muutamaksi kuukaudeksi!

Lopuksi vielä muutama kuva täältä Vietnamista ja naapurimaista. Ja yksi kuva Ziltonista, joka löytyi Kambodzan sotamuseosta... Suomessahan ne ovat vielä kovaa käyttökamaa.